Lammasfarmariksi

Konkreettisesti - mitä saan 300 eurolla?

1. Saat ensimmäisenä vuonnasi yhden kasvatetun lampaan teurastettavaksi.
2. Saat toisena vuonna ostaa kaksi karitsaa keväällä "karitsahintaan" laitumelle (suoraan se hinta, minkä maksamme karitsasta - laskemme hinnan keskiarvona ostamistamme karitsoista)
3. Saat erittäin hyvin syötetyt ja hoidetut, onnellisen elämän eläneet lunastamasi lampaat syksyllä teurastettavaksi - ohjaamme rajusti myös viimeistä matkaa. Jos päädyt teurastamovaihtoehtoon, viemme lampaat tutussa ihmis- ja lammasseurassa Orimattilaan. Yksikään lammas ei lähde täältä kuljetusautoon eikä vieraaseen seuraan.
3. Kolmantena vuonna saat lunastaa neljä, neljäntenä kahdeksan ja viidentenä kuusitoista. Siihen se sitten jää.

Jos susi syö lampaat tai ne kuolee muuten, tappio jaetaan kaikille. Emme saa tähän tukia. Lupaamme pitää oman kassavirtamme korkeintaan nollatasossa. Käytämme kaikki rahat aitoihin ja rehuihin. Lupaamme jatkaa niin, että jokainen farmari saa option vähintään viiteen lunastukseen.

Niin, konreettisesti? Eettisesti vahvan farmauksen, yhden lampaan ja sen jälkeen optioita (kasvatusta, rehua, laidunta, aitausta, huolehtimista...). Oikeuden ostaa vaikka lahjaksi lampaan (kesä täällä ja syksyllä pataan). Osallisuutta maisemointiin - se on se kaikkein tärkein.

Tavoitteena Nuolniemen peltojen maisemointi

Lammasfarmarina tulet mukaan Nuolniemen peltojen ja metsälaitumien maisemointiin. Tavoitteenamme on kasvattaa koko laidunkauden Nuolniemellä laiduntavaa katrastamme jopa 300 lampaaseen. Riippuu isännistä. Tarvitsemme laidunta vuosittain lisää viitisen hehtaaria. Sen jaksamme aidata. Ensi kesänä haaveilemme aitaavamme lisää molempien olemassa olevien hakojen yhteydestä. 

Miksi lampaat lähtevät Kinniin?

Koska tarkoituksena on maisemointi, tarvitsemme lampaat koko laidunkaudeksi, jo varhain keväällä työhön. Lampurit voivat myydä lampaita vasta kesäkuussa. Se on maisemoinni kannalta hyvin myöhäistä. Meillä on kaksi vaihtoehtoa: lampaat ovat meidän tai jonkun toisen lampaat laiduntavat laitumillamme. 

Mitä minulle ja lampailleni käy, kun ryhdyin lammasfarmariksi?

Veijo ostaa puolestasi lammasperheen. Se on ikäänkuin jäsenyys. Lampaat ostetaan kesäkuussa. Lammasperhe maksaa 300 euroa. Niitä myydään kesäkuussa kilohinnalla. Uuhi painaa noin 65 kiloa ja karitsa kymmenisen kiloa. Karitsoita ei voi ostaa ilman uuhta, ne eivät pärjää yksin. Lampaita on laskennallisesti kolme perheessä, tänä keänä niitä oli vähän alle sen.

Syksyllä saat yhden pässin, elävän. Pässit arvotaan kaikkien lammasperheiden omistajien kesken. Ne ovat eri suuruisia. Tänä kesänä niiden teuraspaino oli vähän yli 10 kiloa, Mutta ensi vuonna osaamme syöttää niitä paremmin. Teurastuksen voit hoitaa itse. Yhdessä voimme viedä ne myös pienteurastamoon. Siitä tulevat kustannukset jaetaan teurastamoon (mahdollisesti) vietävien kesken.

Yksi lammas jää tulevaisuudelle. Tänä syksynä uuhia jää Seppälään. Emme tiedä vielä kuinka monta. Heiniä on 30:lle mutta tilan kanssa on vähän tiukkaa.

Uudet, uusien lammasfarmadeiden lampaat liittyvät joukkoon kesäkuussa. Niistä taas yritetään jättää talveksi mahdollisimman monta.

Miten kulut sitten tulevat katetuksi?

Kaikki uuhet eivät päädy tulevaisuudentekijöiksi talveksi. Aluksi mahdollisimman moni, mutta ei kaikki. Lopulta ei läheskään kaikki. Sopimuksemme mukaan ostamme nuo uuhet takaisin samalla hinnalla kuin olemme ne myyneet (aika olemattomalla). Noista uuhista puolet menee perheen ostaneille (noille 14 ensi syksyisistä) ja puolet realisoituvat kuluina. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisesta takaisin ostetusta tytöstä 1/28 osa sinun, 1/64 osa on Juuson ja 1/64 osa on Veijon. Vähän hankalaa aluksi, mutta kyllä se siitä :).

Veijo ja Juuso ovat maksaneet puoliksi aidat, suolat, vahingot, madotukset sun muut ja sitten he joskus saavat ainakin osan kuluistaan takaisin näin.

Kysymyksiä ja vastausksia

1. Mitä minä siis oikeastaan saan, kun ryhdyn lammasfarmariksi ja sijoitan 300?
Ensisijaisesti osallistut Nuolniemen peltojen ja metsälaitumien maisemointiin, voit käydä hoitamassa lampaita ja osallistua kylän elävöittämiseen. Toissijaisesti saat yhden pässin ensimmäisen vuotesi syksyllä pataan laitettavaksi. Kolmanneksi saat ostaa toisena vuonna yhden pässin kasvamaan ja teurastettavaksi syksyllä, kolmantena vuonna kaksi...  Edullisesti. Neljänneksi saat osuuden uuhista, jotka eivät jää talveksi. Se on alussa tosi vähän, mutta loppupeleissä, kun katras on tavoitteissamme on kuudennes katraasta jaettuna kaikille lammasperheen hankkineille. Jos katras on oikeasti tuo 300, se on 50 uuhta tai tyttökaritsaa palautettavaksi lammasperheen hankkineille. Ehkä meitä on 25. Silloin se olisi 1 jokaista kohti. Joka vuosi. No - epärealistista tietysti. Kaikki ei mene laskelmien mukaan - tietenkään. Voi olla, että saa mitään, jos karhu tulee ja tappaa kaikki lampaat jo ekana kesänäsi. 

2. Mitä on riksit ja miten riskeihin on varauduttu?
Jos lampaita menetetään, jaetaan riski tasan. Kun lampaat tulee toukokuussa laiduntamaan ne ovat Minnan ja Sakun. Jos karitsoita kuolee ennen kesäkuun ostopäivää (niitä pässejä, jotka olemme ostaneet) maksamme ne silti. Päätös ostamisesta tehdään laidunkauden avautuessa ja riski on kaikkien osto-oikeuttaan käyttäneiden yhteinen, jaettu. Koska "korvaus" talvihoidosta on sidottu karitsoihin, jakautuu riski tasan. Jos kantavia tai kantaviksi tarkoitettuja uuhia menetetään talvikautena, on riski meidän. Laidunnamme kahdella erillisellä laitumella eri puolilla kylää, jolloin petoriski puolittuu - ehkä. Asutuksen läheisyys pienentää riskiä. Vakuutuksia ei ole.

3. Kuka saa tuet, jos niitä saadaan?
Mahdolliset perinnebiotooppituet saa maanomistaja korvauksena. Me yritämme hakea niitä. Lampaisiin sidotut mahdolliset tuet ovat niiden, jotka lampaat oikeasti omistavat. Tulevaisuudessa ehkä meidänkin, jos rakennamme lampolan.

4. Kannattaako ryhtyä lammasfarmariksi, jos haluaa vain lihaa?
Ehkä ei. Ellei ole pitkäjänteinen ja riskihaluinen.

5. Miten pääsen eroon lammasfarmarina olosta, jos siihen kerran ryhdyn?
No se onkin hieman vaikeaa. Voit eka syksynä ottaa pässisi ja lähteä sanomalla, ettet halua olla enää. Sitten siitä tuli kolmen sadan pässi. Viisaampaa on jäädä lammasfarmariksi, olla ostamatta keväisin pässikaritsoita ja yrittää unohtaa meidät. Sitten me ilmoitellaan aina silloin tällöin kuinka monta 1/64 osa lammasta sulle aina tulee. Aluksi ei paljonkaan, mutta sitten saattaa alkaa tulla reippaammin. Jos haluat oikeasti eroon meistä, myy lammasperheesi jollekin. Joku ehkä maksaa siitä jotain. Mutta et siis voi ottaa perheesi lampaita - et voi ottaa niitä oikein koskaan.

6. Voinko mitenkään vaikuttaa Nuolniemen lammastarhoihin?
Paljonkin. Juuso, Jaana ja Veijo loppupeleissä miettii, mitä tehdään. Koska he ovat oikeastaan ottaneet sen todellisen riskin ja heillä on - ja menee - tähän aika paljon rahaa ja se pitäisi saada takaisin säällisesti. He ovat vähän niin kuin sopijat ja päättävät missä tahdissa lammasfarmi kasvaa (kuinka paljon heillä on rahaa laittaa aitoihin). Kaikesta muusta päättää päätetään ja suunnitellaan yhdessä. Myös uudet lammasperheiden omistajat.

7. Kuinka paljon minun pitää hoitaa lampaita ja tehdä niiden eteen?
Ei paljoankaan. Sen mitä viitsit. Kaikki tekee mitä voi ja ehtii ja pystyy. Voit tuoda leipää, rehuja, tehdä aitoja, raivata risuja, siirtää lampaita laitumilta, etsiä karanneita estää karkaamisia ennakkoon, osallistua teurastukseen, paistaa muurinpohjalettuja ... ihan mitä tahdot. Tai olla tekemättä mitään.

8. Omistanko jossain vaiheessa jotain? 
Todennäköiseti et. Saku ja Minna omistavat lampaat. Veijo omistaa kesän oston jälkeen lampaat ennen teuraaksi menoa - tai voi olla, että siinä kohtaa ne tulevat sinulle. Mutta ehkä ensi keväänä osto tehdään kerralla.

Nämä tietysti muuttuu, kun oli tällainen harjoittelukesä.