Nuolniemellä kasvaneilla ja lapsuuden kesät viettäneillä on yhteinen unelma: maisemoida kylän pellot ja reunojen metsälaitumet takaisin kulttuurimaisemaksi. Kesällä 2012 lampaat aloittivat Lehtomaan torpalta ja Kauralammin kyläpellolta. Välissä on paljon pusikoituvia peltoja ja paljon työtä. Etkö tulisi mukaan?




sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Nyt se onnistui! Viimeinenkin kadonnut lammas aloitti tyttökoulun!

Veijo piti matkan ajan lammasta kiinni molemmin
käsin ja jutteli sille lähinnä liikennemerkeistä.
Olimme suunnitelleet koko viikon, miten saisimme viimeisen tyttölampaan kiinni ja Kinniin. Olimme tehneet valmiiksi pienen aitauksen ja käyneet monta kertaa syöttämässä leipiä saavuttaaksemme lampaiden luottamuksen. Se tuntui sujuvan jo hyvin. Oli hyvin tärkeää saada kaikki lampaat, tämä viimeinenkin, perille, jotta ne voivat sitten karitsoida yhtaikaa kevään aikana.
Tänään Tuhkasen Matti tuli Nuolimajalle pakettimersulla. Olimme sopineet niin. Kävimme aamulla majalle menessä rakentamassa taas luottamusta. Pienen houkuttelun ja harhautuksen jälkeen Veijo sai tyttökaritsan syliin, kantoi sen Matin autoon, meni itse mukaan takapaksiin, piti lammasta kaksin käsin ja jutteli lampaalle koko matkan ajan. Lammas pari kertaa ryntäili, mutta asettui sitten mukavasti.

Lampolassa. on melkoinen vilinä.
Tyttökaritsoita, muuttumassa uuhiksi on oikeasti aika paljon... Ne ovat ihan samankokoisia, liikkuvat iloisesti ja luottavaisesti tilavassa karsinassaan.

Aatu-pässi odottaa pässinhommia.
Aatu-pässi oli tullut Lusista Kinniin. Sillä on oma viihtyisä karsina ihan tyttölampaiden vieressä. Siellä se odottaa ilmiselvästi innostuneena pässintehtäviä. Aatu ei tiedä, että ihan kohta sille tulee toinen pässi kaveriksi.Se tuli Lusista sitikan takana. Matkan aikana se oli herättänyt hämmästystä ja hurmannut matkalaisia kurkistellessaan ikkunoista.

Minna ja Saku olivat keritsemispuuhissa, kun menimme viemään viimeisen lampaamme. Minna oli harjoitellut trimmaamalla koiria. He olivat ihan aloittelijoita ja itse asiassa heillä on vähemmän kokemusta kuin meillä. Maltoin kuitenkin olla neuvomatta, kun lammas seisoi lauhkeasti ja pääsi villoistaan - suitsait. Vaikka vähän teki mieli sanoa, että ihan hyvin siinä neljän pässin keritsemisessä voi käyttää yhden perjantai-illan uupumukseen asti. Aluksi otetaan leipää ja kutsutaan Veijon kanssan pässit haasta mäen yli Juuson talolle. Ne tulevat kyllä, kun vähän houkuttelee. Ne tulevat ihan tupaan asti, missä Juuso jo odotteleekin fiskarsin saksien kanssa. Sitten vaan viedään ne aitaukseen, otetaan vähän hutero puutarhapöytä, kaksi miestä nostamaan pässin pöydälle, sidotaan jalat tiukasti ja pidetään koko se reipas tunti, joka minulta meni yhteen pässiin. Välillä pidetään taukoa ja kehutaan vähän, että motivaatio säilyisi sian haukkoman näköistä lammasta katsoessa. Oma äitinikin nauroi vedet silmissä työn tuloksen nähdessään. Minnan ja Sakun työlle ei naura kukaan. Lampaasta tuli hieno.


Tyttökoulu tekee kartisoista uuhia. Opettajat kiipeilypuuhissa.
Sakun ja Minnan kolme lasta näyttivät siltä, että he haluavat muuttaa lampaiden kanssa lampolaan. Melkoisen luontevasti he kiipeilivät pässin aitauksessa ja menivät tyttökaritsoiden karsinaan. Lampaat tunsivat heidät jo hyvin ja tulivat luokse. Ellet usko, voit katsoa videon Eläviä lampaita -sivulta. Siinä kaikki tosin on pahasti ylöalaisin.
 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti